Gran Canaria, Museot, Nähtävää ja koettavaa

Kanariansaarten alkuperäisasukkaat

Cueva Pintadassa voi katsoa lyhyen elokuvan, joka kertoo Gran Canarian alkuperäisasukkaiden elämästä ja tavoista.

Kanariansaarten alkuperäisasukkaita kutsutaan usein yleisnimellä guanchit. Alunperin sana guanche tarkoitti kylläkin vain Teneriffan saaren alkuperäisasukasta. Kuitenkin kun nykyään kun puhutuaan guancheista, voidaan tarkoittaa joko kaikkia Kanariansaarten alkuperäisasukkaita tai nimenomaan Teneriffan ensimmäisiä asukkaita.

Keitä olivat guanchit eli Kanarian alkuperäisasukkaat?

Kanarian alkuperäisasukkaat olivat todennäköisesti berbereitä, jotka tulivat roomalaisten tai foinikialaisten merenkulkijoiden mukana saarille.

On todennäköistä, että saarten ensimmäiset asukkaat olivat pääosin Pohjois-Afrikasta tulleita berbereitä. He ovat tulleet saarille ilmeisesti jo n. vuonna 500 eKr.

Uskotaan että berberialkuperää olevat asukkaat tulivat saarille eri aikoina ja eri syistä. Yksi syy oli Pohjois-Afrikan aavikoituminen. Toinen syy oli roomalaisten levittäytyminen Pohjois-Afrikkaan, minkä takia berberiväestö siirtyi saarille.

Miten he tulivat saarille? Sitä ei tiedetä varmuudella. On mahdollista että he tulivat foinikialaisten tai roomalaisten merenkulkijoiden mukana.

Teoriaa siitä että Kanariansaarten ensimmäiset asukkaat olivat alkuperältään berbereitä tukee geenitutkimius. Myös guanchien kieli muistutti berberikieliä, heidän kirjoitustapansa oli samanlainen, sekä ylipäänsä koko kulttuuri muistutti berberikansojen kulttuuria.

Jokainen saari eli omaa elämäänsä

Vaikka kaikkien seitsemän saaren asukkailla oli yhteiset juuret, jokaiselle saarelle kehittyi ajan kuluessa omat kulttuurinsa. He elivät lähes eristyksissä omilla saarillaan melkein 2000 vuoden ajan ennen eurooppalaisten valloittajien saapumista. Tämä johtui ilmeisesti siitä, että saarelaisilla ei ollut merenkulku- ja navigointituntemusta.

Jotkin lähteet kuitenkin kertovat, että grancanarialaisilla olisi ollut traakkipuisia veneitä, joita he käyttivät kalastamiseen ja mm. ryöstöretkiin naapurisaarille Teneriffalle ja Fuerteventuralle.

Niin lähellä mutta niin kaukana toisistaan. Kanssakäymistä saarelaisten välillä ei juurikaan ollut.

Paljonko alkuperäisasukkaita oli?

1400-luvulla valloittajien saapuessa saarille, oli alkuperäisasukkaita

  • Gran Canarialla n. 35 000 – 40 000
  • Teneriffalla n. 30 000 – 35 000
  • La Palmalla n. 4000
  • La Gomeralla n. 2000
  • El Hierrolla n. 1000
  • Fuerteventuralla ja Lanzarotella yhteensä n. 900

Minkä näköisiä Kanariansaarten alkuperäisasukkaat olivat?

Gran Canarian prinsessa Guyarmina - viimeisen kuninkaan Tenesor Semidanin tytär

Gran Canarian prinsessa Guayarmina – viimeisen kuninkaan Tenesor Semidanin tytär

Tutkijoiden mukaan Kanarian alkuperäisasukkaita ei voida kuvailla millään yhdellä tietyllä ulkonäkötyypillä. Osa oli vaaleita ja sinisilmäisiä, osa tummia. Osalla oli leveät kasvot ja vankka ruumiinrakenne. Osa taas oli kapeakasvoisia ja sirorakenteisia. Ensimmäiset saarilla käyneet eurooppalaiset kuvailivat saarten asukkaita kaunispiirteisiksi.

Kanarialaiset olivat kuitenkin keskimäärin pidempiä kuin eurooppalaiset. Keskiajalla huonon ravitsemuksen takia eurooppalaiset eivät olleet yleensä pidempiä kuin 160 cm. Kanarialaiset taas saattoivat olla 170 cm pitkiä. Tässäkin oli kuitenkin vaihtelua saaresta riippuen.

Keskimääräinen elinikä

Keskimääräinen elinikä kanarialaisilla oli 30 – 45 vuotta. Jotkut saavuttivat hyvän ravitsemuksen ja kevyemmän työnteon ansiosta 65 vuoden iän.

Kehittynyt kulttuuri

La Gomeran alkuperäisasukkaita

Leonardo Torrianin (v. 1590) piirros La Gomeran alkuperäisasukkaista

Ensimmäisten eurooppalaisten muistiinmerkintöjen mukaan alkuperäisasukkaat olivat iloisia ja hymyileviä. Heidän laulunsa oli kaunista, ja heidän tanssinsa muistutti ranskalaistyylisiä tansseja. He vaikuttivat ”vähemmän villeiltä” kuin monet espanjalaiset.

Eurooppalaisten saapuessa saarille 1400-luvulla saarten alkuperäisasukkaat elivät ikään kuin kivikaudella. Tämä johtui pitkälti siitä, että Kanarian vulkaanisilla saarilla ei ollut metallia.

Heidän kulttuurinsa oli kuitenkin muuten kehittynyttä. Heidän kirjoitusjärjestelmänsä muistutti berberien kirjoitusjärjestelmää. He tutkivat auringon, kuun, planeettojen ja tähtien liikkeitä. Joten sen perusteella he pystyivät ajoittamaan maanviljelyksensä ja käyttämään kalenteria.

Asuntona luola tai kivitalo

Museo Canario Las Palmasissa. Pienoismalli kanarialaisesta guanchi-kylästä

Museo Canariossa on pienoismalli alkuperäisasukkaiden luolakylästä.

Alkuperäisväestö asui joko luolissa tai kivestä tehdyissä taloissa tai majoissa. Luolia oli sekä luonnonluolia että itse kaivettuja. Lanzarotella oli käytössä myös maanalaiset luolat, jotka suojasivat kovilta tuulilta.

Luolat olivat käytännöllisiä asumuksia: kesällä viileitä ja talvella lämpimiä. Huonekalut, kuten pöydät ja tuolit tehtiin kivestä. Pehmusteina ja peittoina käytettiin mm. vuohennahkoja. Ruoka valmistettiin asumuksen ulkopuolella olevassa tulisijassa. 

Alkuperäisasukkaiden suurempia asutuskeskuksia olivat Teneriffalla: Añazo (Santa Cruz de Tenerife), Aguere (San Cristóbal de La Laguna) ja Candelaria. Gran Canarialla mm. Agaldar (Gáldar), Telde ja Agüimes.

Maanviljelystä ja karjanhoitoa sekä kalastusta

Gran Canarialla maanviljelys oli tärkeä elinkeino. Cenobio de Valerón yhteisviljavarasto.

Cenobio de Valerónin yhteisviljavarasto. Gran Canarialla sato oli runsasta.

Alkuperäisväestön pääasiallinen elinkeino oli karjanhoito ja maanviljelys.

Gran Canarialla maanviljelys oli karjanhoitoa tärkeämmällä sijalla. Vettä ja hedelmällistä maata riitti runsaasti. Sato oli runsasta ja luolat olivat sopivia paikkoja varastoida ylimääräistä viljaa. Viljelyskasveja olivat vehnä, ohra, herneet ja muut palkokasvit. Viljasta he valmistivat nykyäänkin Kanarialla paljon käytettyä gofiota.

Muilla saarilla taas karjanhoito oli pääasiallinen elinkeino. Kotieläiminä olivat vuohet ja lampaat, ja joskus myös kasvatettiin sikoja. Kotieläimet oli alunperin tuotu saarille Pohjois-Afrikasta. Vuohista ja lampaista saatiin lihaa, maitoa, juustoa ja voita. Niiden nahasta tehtiin vaatteita. Luusta ja sarvista tehtiin erilaisia työkaluja ja koriste-esineitä.

Ravintona käytettiin myös luonnosta löytyviä yrttejä ja kasveja. Riippuen saaresta, asukkaat metsästivät lintuja ja suurija matelijoita.

Yleinen myytti on, että alkuperäisasukkaat eivät olisi osanneet kalastaa. He kuitenkin myös kalastivat ja söivät äyriäisiä.

Erikoisia tapoja naimisiin mennessä

Lanzarotella naisella saattoi olla kolme aviomiestä. Muilla saarilla oli käytäntönä yksiavioisuus.

Kun Gran Canarialla tyttö oli luvattu avioon, tätä valmisteltiin hääkuntoon vanhempiensa kotona. Morsiamen ei annettu tehdä töitä tai liikkua. Hänelle annettiin kaikenlaisia herkkuja syötäväksi, jotta hän olisi mahdollisimman lihava naimisiin mennessään. Naisen kuului olla täyteläinen, koska se oli sen ajan kauneusihanne. Mitä lihavampi nainen oli, sen vankkarakenteisempia lapsia hänen uskottiin saavan.




Häitä vietettiin tanssien ja juhlien. Paikalla oli myös guanarteme (kuningas), ja hänellä oli oikeus maata morsiamen kanssa ennen sulhasta. Jos guanarteme ei tätä halunnut, ensimmäisen yön morsiamen kanssa vietti guaire (kuninkaan neuvonantaja).

Gran Canarian alkuperäisasukkaat

Cueva Pintadassa voi katsoa lyhyen elokuvan, joka kertoo Gran Canarian alkuperäisväestön elämästä ja tavoista.

Naisen asema guanchi-yhteiskunnassa

Naisilla oli aktiivinen rooli yhteiskunnassa.

Mm. Gran Canarialla ja Teneriffalla kunnioituksen puute naista kohtaan oli rangaistavaa. La Palman saarella oli amatsoneja, naisia joilla oli poliittista ja sotilaallista valtaa.

Vaatteet

Vaatteita tehtiin nahasta. Kanarialla ei tunnettu puuvillaa tai pellavaa. Saarilla ei käytetty ilmeisesti myöskään villaa, vaikka heillä oli lampaita. Lampaat olivat nimittäin afrikkalaista rotua, joista ei saanut villaa.

Joillakin saarilla kuten Gran Canarialla vaatteita tehtiin myös kasvikuiduista kuten kaislasta  ja palmusta.

Saarten hallinto

Gran Canaria oli jaettu kahteen valtakuntaan: Galdar ja Telde

Gran Canaria oli jaettu kahteen valtakuntaan Agaldariin (tummanvihreä) ja Teldeen (vaaleanvihreä).

Eurooppalaisten valloittajien saapuessa saarille (1402-1494) alkuperäisasukkaat elivät hyvin järjestäytyneissä yhteiskunnissa. Jokaisella saarella oli kuitenkin toisistaan poikkeava hallintojärjestelmä ja lait.

Suuri osa saarista oli jaettu useisiin hallintoalueisiin / valtakuntiin, joista jokaisessa oli oma hallitsijansa (kuningas). Vain Lanzarotella ja El Hierrolla oli vain yksi hallitsija koko saarella.

Gran Canaria

Gran Canaria oli jaettu 10 alueseen (Gáldar, Telde, Agüimes, Tejeda, Aquexata, Agaete, Tamaraceite, Artebirgo, Artiacar ja  Arucas). Kunkin alueen hallitsijan (kuninkaan) arvonimi oli guanarteme. Tämä jako muuttui ajan kuluessa, ja vähän ennen konkistadorien saapumista saari oli jaettu vain kahteen valtakuntaan, Agaldar ja Telde. Espanjalaisten vallatessa saaren Gran Canarialla oli kuitenkin vain yksi hallitsija, Tenesor Semidán. Hänet kastettiin katoliseksi, ja hänen nimensä muutettiin Fernando Guanartemeksi.

Guanartemen lisäksi päätösten tekoon osallistuivat mm. pienempien alueiden päälliköt (guayre), uskonnolliset johtajat (faycan), tuomarit (guayfaycan) ja sotilaspäälliköt (farayahucan).

Teneriffa oli jaettu yhdeksään valtakuntaan. Jokaista hallitsi mencey.

Teneriffa oli jaettu yhdeksään valtakuntaan.

Teneriffa

Teneriffan hallitsijan (kuninkaan) arvonimi oli mencey. Jossakin vaiheessa saarella on ollut vain yksi mencey, joka hallitsi koko saarta. Eurooppalaisten saapuessa, saari oli jaettu kuitenkin yhdeksään alueeseen (Anaga, Taoro, Tegueste, Tacoronte, Icode, Daute, Adeje, Abona ja Güimar).  Näistä jokaisessa oli oma mencey.

Muut saaret

La Palma oli jaettu 12 alueeseen: Tihuya, Tamanca, Ahenguareme, Tigalate, Tedote, Tenagua, Adeyahamen, Tigaragre, Tagalguen, Tixarafe ja Aceró.

La Gomera oli jaettu neljään alueeseen: Agana, Orone, Hipalan ja Mulagua.

Fuerteventura oli jaettu kahteen valtakuntaan: Maxorata ja Jandía.

Lanzarote oli jaettu ensin kahteen valtakuntaan. Valloittajien saapuessa saarella oli kuitenkin vain yksi hallitsija, Guadarfia.

El Hierroa hallitsi vain yksi päällikkö, Armiche.

Aatelisto ja tavallinen kansa

Ainakin Gran Canarialla ja Teneriffalla kansa oli jaettu aatelistoon ja tavalliseen kansaan. Gran Canarialla aateliset voitiin tunnistaa pidemmistä hiuksista ja parrasta. Tavalliseen kansaan kuuluvilla miehillä, kuten maanviljelijöillä, paimenilla ja käsityöläisillä, oli lyhyet hiukset eikä partaa.

Fuerteventuralla, Lanzarotella ja El Hierrolla, joissa oli vähemmän asukkaita, ei ollut itse hallitsijan ja tämän hovin jäsenten lisäksi tällaisia selviä luokkajakoja.

Monta palvonnan kohdetta

Kanarian alkuperäisväestöllä oli monia jumaluuksia. Kaikilla saarilla uskottiin taivaan ylimpään jumalaan. He kutsuivat taivaan jumalaa mm. nimillä  Achaman, Acoran tai Aboram saaresta riippuen. He suorittivat rituaaleja ja pyyntöjä tälle saadakseen sateita ja jotta maa olisi hedelmällinen.

Sen lisäksi heillä oli muita jumalia mm. auringon jumala Magec, kuun jumala Achuguayo ja äitijumala Chaxiraxi. Jokaisella saarella oli näiden lisäksi vielä muita jumalia.

He uskoivat sekä hyviin että pahoihin henkiin. He uskoivat kuoleman jälkeiseen elämään, ja siksi kuolleiden ruumiita muumioitiin.

Kanarian alkuasukkaiden epäjumala Tara

Taralla oli sekä miehen että naisen ominaisuudet.

Savesta ja kivestä tehtiin patsaita, joita palvottiin. Yksi tunnetuimmista on Gran Canarian Tara. Tara oli hedelmällisyyden vertauskuva, ja sillä oli sekä miehen että naisen ominaisuudet. Veistos on nähtävillä Museo Canariossa, ja Pikku-Taroja myydään matkamuistoina turisteille.

Alkuperäisasukkailla ei ilmeisesti ollut temppeleitä palvontapaikkoinaan. He suorittivat uskonnoliset rituaalinsa muissa valitsemissaan pyhissä paikoissa. Esim. jotkin kivet ja vuoret olivat heille pyhiä. Tällaisia olivat Roque Bentayga Gran Canarialla, Montaña de Tindaya Fuerteventuralla, Roque Idafe La Palmalla ja Teide Teneriffalla.

Papit tai shamaanit toimivat välittäjinä jumalien ja ihmisten välillä. Ylimmät papit/tietäjät toimivat myös kuninkaan neuvonantajina. Pappeus ilmeisesti kulki suvussa.

Kiinnostaako Kanariansaarten alkuperäisasukkaiden historia?

Cueva Pintada

Gran Canarialla alkuperäisasukkaiden historiaan voi tutustua mm. seuraavissa paikoissa:

  • Cueva Pintada eli Maalattu Luola Galdarissa on saarten tärkeimpiä arkeologisia kohteita. Kadulle päin rakennus muistuttaa tavallista museota, mutta sisällä on suuri arkeologinen kaivaus, jossa voi nähdä arkeologeja työssään. Mikäli saaren historia yhtään kiinnostaa, on tämä oikea paikka! Kiertokäynnin yhteydessä esitetään lyhyitä elokuvia alkuperäisasukkaiden elämästä ja espanjalaisten valloituksesta. Elokuvat ovat espanjaksi, ja tekstitys englanniksi. Sisäänpääsy n. 6 €.
    Osoite: Calle Audiencia, 2, 35460 Gáldar
    www.cuevapintada.com
  • Museo Canario. Museossa on esillä työkaluja, astioita, tekstiilejä, koristeita, luurankoja ja muita arkeologisia löydöksiä. Esillä on myös mielenkiintoisia pienoismalleja mm. luolakylistä ja asumuksista. Museo Canario sijaitsee Las Palmasin vanhassa kaupungissa. Sisäänpääsy maksaa noin 5 €. Vastaanotosta saa mukaansa pienen automaattioppaan, josta voi kuunnella opastuksen ainakin englanniksi ja espanjaksi. Suomeksi ei ole opastusta.
    Osoite: Calle del Dr. Verneau, 2, 35001 Las Palmas
    www.elmuseocanario.com
  • Cenobio Valerón, joka on luolarykelmä, jota Gran Canarian alkuasukkaat käyttivät viljan varastointiin. Rakennelma koostuu yli 300:sta siilosta. Alueelle on pääsymaksu n. 3 €. Alue sijaitsee vuoren rinteellä, joten vaatii hiukan kuntoa kivuta ihmettelemään näitä luolarakennelmia.
    Osoite: Cuesta de Silva s/n, Santa María de Guía
    www.grancanaria.com/turismo/es/cultura/espacios-arqueologicos/cenobio-de-valeron
  • Cuatro Puertas eli Neljä Porttia. Paikka on ilmeisesti toiminut uskonnollisena rituaalipaikkana. Alueella on luolarakennelmia, joissa pääsee vapaasti liikkumaan. Alue on osittain hieman vaikeakulkuista, joten hyvät jalkineet kannattaa laittaa jalkaan. Ei sisäänpääsymaksua.
    Paikka sijaitsee Teldessä.

Muita Gran Canarian arkeologisia kohteita löytää täältä: www.grancanaria.com/turismo/es/cultura/espacios-arqueologicos

Muuta nähtävää Las Palmasissa.

You Might Also Like